Pateniemenranta on…

Asuminen Pateniemenrannassa on...

Merenrantaa

Merenrantaa

Pateniemen historialle merellä on ollut suuri merkitys: ilman syvää merenrantaa ei paikalle olisi koskaan perustettu laivaveistämöä eikä sahaa. Oulun kaupungin ympärillä olevat rannat olivat 1700-luvun lopussa niin matalia, ettei laivojen pohjakosketukselta olisi voitu välttyä, mutta Pateniemessä, luonnonolosuhteet olivat juuri oikeat laivavarville. Pateniemen laivavarvi perustettiin 1857 keskelle metsää ja siitä tuli yksi Suomen suurimmista. Se työllisti parhaimmillaan yli 400 henkeä. Vuodesta 1873 aina vuoteen 1990 alueella toimi Pateniemen saha, joka oli omaleimainen ja merkittävä yritys teollistuneen Suomen historiaasa. Pateniemen saha oli niitä harvoja Suomessa, jotka selvisivät 1990-luvulle asti.

Viisto pohjoisesta

Sahan sulkemisen jälkeen Pateniemen merenranta on ollut aidoilla suljettu alue. Vanha saha-alue muuttui hylätyksi kaistaleeksi meren rannalla, mutta nyt, 23 vuotta sahan sulkemisen jälkeen, alue kokee heräämisen 2010-luvulle. Pateniemenrannan myötä vanha saha-alue avautuu uuteen käyttöön.

Maisemia

Maisemia

Pateniemenrannan alue on tällä hetkellä suurelta osin hoitamatonta avointa hiekka- ja sorakenttää, jossa on vain matalaa kasvillisuutta. Ainoastaan Pateniemenrannan itäosassa, sahan entisillä peltoalueilla, on koivuvaltaista lehtimetsää. Kaikki sahaustoimintaan liittyneet rakennukset on purettu.  Yksittäinen merkittävä maisemallinen elementti on pylväshaapakuja Sahantien länsipäässä.

IMG_0861

Pateniemenrannan edustalla sijaitsee matala ja lehtimetsäinen Kraaselin saari, joka tunnetaan myös nimellä Kellon Kraaseli. Saaressa on kesäasuntoja ja suojasatama.   Merenrantaa on Pateniemenrannassa noin puolitoista kilometriä. Merialuetta Pateniemenrannan edustalla kutsutaan Kuivasmereksi.

Pateniemenrannasta työntyy merelle päin kaksi rakennettua niemeä, Hiukosenniemi sekä Kiusalanniemi, jonka edustalla on vanhoja aallonmurtajarakenteita sekä suojarakenteiksi upotettuja proomuja.  Hiukosenniemi ja Kiusalanniemi ovat reunustaneet saha-alueen satama-allasta. Kiusalanniemen edustalle on upotettu neljä proomua, joista kolme on näkyvillä pintahylkyinä. Neljäs hylky on vajonnut kokonaan pinnan alle.

Tulevaisuudessa Pateniemenrannassa voi nauttia laajoista ranta-alueista ja avoimista näkymistä merelle. Rannassa voi kokea meren läheisyyden vaikkapa pyöräilemällä rantaraittia pitkin; puistoalueilla voi istuskella keskellä kaunista, vihreää maisemaa.

Muistoja

Muistoja

Pateniemen rakennustaiteellisesti ja historiallisesti kiinnostavin osa, entinen saha-alue, on luokiteltu valtakunnallisesti  merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.  Historiallisesti merkittävästä Pateniemen sahasta on jäljellä useita asuintaloja ja konttorirakennus.

Pateniemen saha, lautatarha  1920-luku

Pateniemen saha, lautatarha 1920-luku

Pateniemen saha oli maamme merkittävimpiä  ja vanhimpia höyrysahoja. Suurimmillaan, 1940- ja 50-lukujen vaihteessa, Pateniemen saha työllisti yli 1000 henkilöä. Pateniemen eri luoteiset sahan toimintaan liittyneet rakennukset kuvastavat Pateniemen alueella ollutta sahayhdyskuntaa, johon tyypillisesti kuului varsinaisten tuotantorakennuksien ohella työnantajan rakennuttamia asuntoja sekä sivistys- ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia.

Sahantien päätteenä olevassa pihapiirissä on punamullattu, kaksi-, osittain kolmikerroksinen hirsirakennus, ns. Nikkaripirtti. Se on yksi alueen vanhimmista rakennuksista. Nikkaripirtti toimii nykyään Pateniemen sahan museona, joka on  Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon erikoismuseo. Kaksikerroksiset mansardikattoiset asuinrakennukset saha-alueen lähellä ovat peräisin 1920-1940-luvuilta. Ne olivat alkuaan neljän perheen asuinrakennuksia.

Pateniemenrannan itäpuolella kulkeva Pateniementie on osa Vanhaa Pohjanmaan rantatietä. Vanha rantatien linja jatkuu Pateniementien pohjoispäästä polkuna, joka sivuaa kaavarunkoalueen itänurkkaa.

Asumista

Asumista elävässä yhteisössä

Pateniemen sahan vahvuus oli sen tiivis yhteisövoima. Sahan 117 vuotta olivat vaiherikkaat ja värikkäät. Pateniemen sahan työväestä pidettiin aina huolta. Rajut lakot ja työnseisaukset olivat Pateniemen sahalla harvinaisia. Sahan menestymisen yhtenä kulmakivenä olivat työntekijät, jotka tulivat sahalle töihin sukupolvesta toiseen. Aina 1960-luvulle asti Pateniemen tilalla harjoitettiin karjanhoitoakin. Saha eli omaan tahtiin ja oli pitkälti omavarainen. Työväestö sai sahalta peruspalvelut, kuten lääkäri- ja lastenhoitopalvelut.

historiakuva

Uusi seuraintalo, Honkapirtti, valmistui vuonna 1951. Talossa esitettiin elokuvia neljä kertaa viikossa, kaksi esitystä päivässä. Honkapirtti herätti henkiin myös sekakuoro- ja näytelmätoiminnan. Samana vuonna valmistui myös Pateniemen toinen ylpeys: urheilukenttä. Seuraavana vuonna, 1952, valmistui alueelle henkilöstön ja heidän perheidensä käyttöön komea, ajanmukainen ja paikalliset vaatimukset täyttävä sauna. Saunojia riitti: viikoittain saunassa kävi noin 400-500 löylyttelijää. Samojen seinien sisäpuolella toimi myös pesula, joten vilskettä riitti.

Pateniemenrannan asuntorakenne mahdollistaa sen, että alueesta muodostuu monipuolinen ja sosiaalisesti toimiva yhteisö. Alue houkuttelee eri elämänvaiheessa olevia asukkaita puoleensa;  Liikuntapoluilla ja rannassa voi tavata muita pateniemeläisiä, pysähtyä vaihtamaan kuulumisia rannan torialueella ja syödä jäätelöt keskuspuiston rauhassa. Pateniemenranta tuo merkittävän positiivisen lisän vanhan sahayhdyskunnan, Pateniemen ja koko Pateniemen suuralueen omaleimaiseen identiteettiin.

Osa Oulua

Osa vanhaa ja uutta Oulua

Pateniemen historiassa aina 1800-luvun lopulta nykypäivään on löydettävissä lähes kaikki vaiheet ja tapahtumaketjut, jotka ovat muuttaneet Suomen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta teolliseksi ja jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi. Sahateollisuus on maamme teollisuushistorian keskeisimpiä toimialoja, ja Suomen teollistumisen läpimurto on ajoitettavissa juuri sahateollisuuden nouuun 1800-luvun jälkipuoliskolla.Sahaperinteen ja sen maiseman kulttuuriarvot ovat paitsi maakunnallisesti merkittäviä, myös valtakunnallisesti tärkeitä.

Katutaso 2

Pateniemenrannan rakentumisen myötä pohjoiseen Ouluun tulee  uusi elävä yhteisö. Pateniemenranta on moderni, merellinen ja luonnonläheinen asuinalue, joka antaa uuden säväyksen koko Oulun kaupunkikuvaan unohtamatta kuitenkaan saha-alueen vaiherikasta ja arvokasta historiaa.

Lähteinä käytetty:

-Arvokkaita alueita Oulussa, osa II. Oulun kaupunki 2001. Oulun kaupunkisuunnittelu, sarja A147. Oulun kaupungin painatuskeskus.
– Pateniemen historia I, laivoista lankkuihin. Pasi Laukka- Esko Hankkila – Tuomo Metsäranta. Pateniemiseura 2006. Tornion kirjapaino.